*

Tiina Malinen Kohti vapaiden yksilöiden yhteisöllisyyttä

Kaikki blogit puheenaiheesta Rakenteellinen työttömyys

Mitäs sitten?

Suomi-veneessä on reikä. Kapteeni käskee äyskäröimään, mutta perämies ei tottele.

 

Rakenteellisen työttömyyden riski on kasvanut, raportoi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Hallituksen tavoite on nostaa työllisyyttä 72 prosenttiin rakenteellisten uudistusten keinoin. Tavoitteeseen kuitenkin sitoutuu yksin hallitus, vaikka maamme kolmikantaista työ- ja elinkeinorakennetta luotsaa kapteenin lisäksi kaksi perämiestä.

 

Microsoft - taas

Microsoft ilmoittaa lopettavansa noin 7 800 työpaikkaa, niistä noin 2 300 Suomessa.  Joukkoirtisanomiset ovat jatkoa yhtiön vuosi sitten ilmoittamalle 18 000 työpaikan lopettamiselle.

Microsoft ilmoitti vielä keväällä yhtiön vuosineljänneksen nettotulokseksi noin 5 miljardin dollaria. Pudotusta edellisvuoteen oli tuolla neljänneksellä 12 %, mutta vuositasolla 2014 tulos oli kahta edellistä vuotta parempi, yli 22 miljardia dollaria. Firman johto lupaili liikevaihdon nousun myötä myös parempia näköaloja jatkolle. 

Rahahana seinässä

Jo etukäteen oli selvää, että siinä missä tilaa rakentamiselle Suomenlinnassa oli vähän, myös raha tulisi olemaan iso kysymysmerkki. Alkuvaiheessa EU päätyi hyödyntämään euroa myös saarivaltion valuuttana, koska käyntiin oli mahdollista päästä suhteessa pienellä rahamäärällä.

Rakenteellinen työttömyys ja ratkaisuja

Mitä on rakenteellinen työttömyys?

Mitä merkitystä sillä on?

Miten rakenteellista työttömyyttä voitaisiin alentaa?

Tämän tyyppisiin kysymyksiin yritän tässä kirjoituksessa vastata.

Mihin unohtuivat vaikeasti työllistettävät?

Todennäköiset hallituspuolueet lupaavat yhtäältä leikkauksia ja toisaalta työttömyyden puolittamista. Yhtälö on mahdoton ja erityisen mahdoton se on vaikeasti työllistyvien osalta.

Keitä ovat vaikeasti työllistyvät?

Vaikeasti työllistyviin lasketaan yhtäjaksoisesti yli vuoden työttöminä olleet ja heihin rinnastettavat toistuvasti työttömät.  Lisäksi mukaan luetaan työhallinnon palveluista työttömiksi jääneet ja uusiin palveluihin ohjatut työttömät. Helmikuussa 2015 vaikeasti työllistyviä oli yli 200 000.

Työttömän "tapporaha" markkinoille

Suomi nousuun eli työpaikkoja lisää ja työllisten määrä reilusti suuremmaksi. Sehän on selkeä tavoite, että tekijöitä pitää olla reilusti enemmän kuin luspereita. Työpaikkoja syntyy joko julkiselle puolelle tai yksityiselle sektorille, julkista puolta ei kannata enää kasvattaa, joten pallo on vientiteollisuudella. Jos vienti tuottaa, niin silloin myös kotimainen palvelurakenne tervehtyy.

Manifesti uuden ajan työmarkkinoille

On olemassa kahdenlaista työtä. Toinen on työtä, jota ihminen tekee vastentahtoisesti selvitäkseen ja pysyäkseen hengissä. Se mitä yhteiskuntamme vähemmän osaa arvostaa, on työ jota ihminen tekee kokeakseen elämänsä merkitykselliseksi, kantaakseen kortensa yhteiseen kekoon, auttaakseen muita ihmisiä ja ilmaistakseen itseään. Ensimmäinen on olemisen edellytys, jälkimmäinen tapa olla. Ensimmäisestä ihminen pyrkii eroon, jälkimmäistä tavoittelee itsestään. Jossain mielessä onnellisimpia ovat ne, jotka pystyvät yhdistämään nämä kaksi.

Täystyöllisyys ja NAIRU

Nykyisin täystyöllisyyden mittarina käytetään NAIRU työttömyyttä. Se on se työttömyyden taso jossa palkkainflaatio ei kiihdy. Malli on yleisesti hyväksytty esimarxilaisten taloustieteilijöiden keskuudessa vaikka pohjaakin Marxin teoriaa suhteellisesta liikaväestöstä. Klassinen koulukunta on siis kopioinut sen Marxilta. Teoria olettaa. On tietty työttömyyden taso jonka alittuessa palkat käyvät nousemaan ja seuraa kustannusinflaatio. Kustannusinflaatiota pidetään yleisesti pahana.

Vain työ voi nostaa meidät tästä liristä

Syyskuun lopussa Suomessa oli lähes 315 000 työtöntä työnhakijaa. Topias ja Jussi Pyykkönen esittävät syyskuun Tieto & trendit -lehdessä, että näistä vain 50 000 ei kuulu ns. rakenteellisen työttömyyden piiriin. Toisin sanoen vain he ovat ns. kitka- tai suhdannetyöttömiä ja työllistyisivät helposti noususuhdanteen sattuessa kohdalle. (Pyykkönen & Pyykkönen, Nousikausikaan ei ratkaisi rakennetyöllisyyttä, Tieto & trendit, syyskuu 2014, julkaisija Tilastokeskus).

Mitä mamu duunaa, ja miksi?

"Mitä mamu duunaa, siivoaa ja puunaa, mamu ajaa bussii, kaikki meidän naiset vie...", lauletaan Petri Kaivannon tuoreella levyllä parodioiden maahanmuuton stereotypioita.  Laulu tuli mieleeni, kun kuuntelin erään pitkäaikaistyöttömän purkausta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä