*

Tiina Malinen Kohti vapaiden yksilöiden yhteisöllisyyttä

Terveydenhuoltoa tietojärjestelmille

Alkuperäinen aikomukseni oli päättää Tampereen tietotekniikkamokia käsittelevä blogaussarja idean lähtökohtaan eli terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että Tampereen kaupunkia tai edes Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä on turha syyttää valtakunnallisesta kaaoksesta. Kunnat ja sairaanhoitopiirit olisivat toki tälläkin saralla voineet paremmin noudattaa samaisia periaatteita, joita olen sarjan aiemmissa osissa esittänyt ratkaisuiksi ohjelmistohankintojen monenkirjaviin ongelmiin, mutta tällä hetkellä paras teko niiltä olisi painostaa valtiota toteuttamaan rooliaan ohjaajana.

Terveydenhuollossa on tietysti meneillään muitakin, vielä isompia haasteita. Joustamattomat työolot aiheuttavat lääkäripulaa ja hoitajapulaa, perusterveydenhuoltoon on puolihuolimattomasti luotu kolmen tason porrastus ja palvelut pitäisi saada järjestymään sellaisella päätöksenteon tasolla, johon kansalaiset voisivat oikeasti vaikuttaa. Tätä kirjoittaessani näyttää lisäksi pahasti siltä, että ainakaan valtion tasolta uudistuksia ei ole ihan heti odotettavissa. Asioita ei kuitenkaan auta, jos terveydenhuollon tietojärjestelmien pelkkään kehittämiseen palaa 2,7 prosenttia julkisen terveydenhuollon kokonaismenoista ja laskennallisesti 600 lääkärin työpanos kuluu tuijottaessa toimimattomien tietojärjestelmien tiimalasia. Vakavin juttu ovat tietenkin käytettävyysongelmat, jotka vaarantavat potilasturvallisuuden.

Tampereella on toiminut yli kymmenen vuotta potilastietojärjestelmänä Pegasos, jota käyttää myös Helsingin kaupunki. Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä kuten myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä käytössä on puolestaan Uranus. Muita Suomessa käytössä olevia järjestelmiä ovat ainakin Effica sekä vähemmässä määrin Mediatri ja Finstar. Potilasjärjestelmät eivät juttele keskenään, minkä ovat huomanneet myös yhdistymishaluttomat kunnat, ja niiden lisäksi käytössä on tuhansia muitakin järjestelmiä. Yhden hoitotoimenpiteen aikana lääkäri saattaa pahimmillaan joutua kaivamaan tietoa kymmenestä eri järjestelmästä, joihin tiedot myös täytyy syöttää erikseen. Hankinnoissa on tyydytty järjestelmätoimittajien valmiisiin paketteihin ilman, että kokonaisuus on kenenkään hallinnassa.

Kohutussa Apotti-hankkeessa ajatuksena oli yhtenäistää tätä sekamelskaa korvaamalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella vanhoja järjestelmiä uudella ja toimivalla. Hieno ja kannatettava tavoite siis, mutta valitettavasti käytännön valmistelu on ollut kammottavaa jokaisella mahdollisella tavalla. Kauhuskenaariossa tuo avaruussukkulan hintainen hökötys pakotettaisiin HUS-alueen jälkeen käyttöön myös muualle maahan, jolloin koko Suomi olisi sen yhden ainoan monopoliyrityksen eli Accenturen armoilla.

Terveydenhuollon tietojärjestelmissä on kaikesta huolimatta saatu aikaan hyvääkin, kuten sähköinen lääkemääräys, sähköinen potilastiedon arkisto ja potilaiden omien tietojen katselu. Viron tehokkaaseen tapaan hoitaa tietojärjestelmähankinnat onkin kiinnitetty jo laajasti huomiota, mutta myös Savonlinnassa on selvästi tehty jotain oikein. Yhteinen piirre toimiville järjestelmille näyttää olevan, että ne maksavat monin verroin vähemmän kuin vastaavat kuolleena syntyneet projektit.

Mitä tässä tilanteessa siis kannattaisi tehdä? Tähän mennessä tapahtuneen uutisoinnin perusteella kaikille lienee jo selvää, että Apotin kaltainen yhden ainoan massiivimonoliitin tilaaminen kerralla yhdeltä ulkopuoliselta tekijältä voi johtaa vain entistä huonompaan tilanteeseen. Suuren siirtymän sijaan järjestelmiä olisikin syytä yhdistää pikku hiljaa. Aivan aluksi valtion tulisi ottaa tiukka ohjaus asiassa määrittämällä avoimet rajapinnat ja perussäännöt, joita järjestelmiä päivitettäessä vastaisuudessa tulisi noudattaa. Valmiin suljetun koodin paketin sijaan tulisi pyrkiä rakentamaan oma järjestelmä alusta lähtien ja mielellään aloittaen kokeilualueelta, jolloin ongelmien korjaaminen käy vielä helposti. Ratkaisun tulisi olla avointa lähdekoodia, jolloin sen luomisessa voitaisiin käyttää hyväksi joukkoälyä. Tietojenkäsittelytieteen peruskursseilla esimerkkinä toimimattomasta ohjelmistokehityksestä esitellyn vesiputousmallin sijaan järjestelmän rakentaminen tulisi aloittaa pienestä ja laajentaa sitä vähä vähältä jatkuvan palautteen kautta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Eikö noilla rahoilla olisi parempi perustaa Valtion Tietohallintavirasto Oy (ja Tiina johtoon):
- hoitaisi kaikki hommat Blanketti-Jeesuksesta ylöspäin.
- laittaisi peruskoulun ja lukion ja eri ammattikurssien oppimäärät vapaasti nettiin.
Jne.
Ja koska kaikilla valtionyhtiöillä on 'vetäviä' nimiä nykyään, voisi tämä yksikkö ottaa nimekseen "Copyleft", nimi joka on rekisteröity jonkun suomalaisen kaverin nimiin, joka tuskin panisi pahakseen moisesta. ;=)

Henry

Käyttäjän tiinamalinen kuva
Tiina Malinen

Ainakin itselleni uusi ja ihan pohtimisen arvoinen idea. Johdossa voisi tosin olla joku käytännön kehitystyössä kokenenut henkilö. :)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Joo, mä itte copyleftaan suomenkieltä ja aloitan muillakin kielten copyleftaamista n. puolen vuoden kuluttua.
http://lingvox.weebly.com/ohjeita.html

Tarvitisin vinkin siitä mitä avoimen koodin tekstitysohjelmaa kannattaisi käyttää? Jos Sinulla on aikaa vaalien jälkeen, kävisin mielelläni keskusteluja kanssasi/ryhmäsi kanssa järkevistä avoimen koodin ohjelmista, joita kannattaisi tässä käyttää.

Lähtökohtaisesti "kiinalaiset opiskelijoiden tulee pystyä (ilman rahaa) copyleftaamaan kielensä Ankkalammen normien mukaan" vaikkapa Shanghain yliopistosta käsin.

Olisi kiva jos Piraatit alkaisi keräämään tietoa netin käytön opetuksesta - suomeksi - jotta jokaisesta meistä voisi tulla
a) kansalaisjournalisteja
b) tieto-taitojen copyleftaajia (suomen kielellä).

Ööö, vielä. Olen hyvin kiinnostunut näistä Saksan Piraateista ja niiden jutuista. Onko teillä postituslistaa, jossa käsittelette jotain tällaisia asioita?:

Arbeitskrise und Grundeinkommen - Deutch =
http://www.youtube.com/watch?v=wZWPK81oYec
- - - - - - - - - - - -
Arbetskris och basinkomst - svenska HD =
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detail...

____________________________________

Grundeinkommen - ein Kulturimpuls

HD-laatu - vain saksaksi:
http://www.youtube.com/watch?v=Hf82R-hvV8o

480p jossa englanninkieliset tekstit =
http://www.youtube.com/watch?v=ExRs75isitw
____________________________________

Siis vaalien jälkeen, jooko?

Henry

Käyttäjän tiinamalinen kuva
Tiina Malinen Vastaus kommenttiin #3

Nyt kun tässä on puheltu siitä, mihin suuntiin piraattien kannattaisi pyrkiä kehittymään, niin tuollainen hieno ja kannatettava toiminta voisi imho hyvinkin istua ruohonjuuritoimintaan, jos joku vain ehtisi ottaa sen kokoamisen johtoonsa. En valitettavasti tiedä tekstitysohjelmista mitään, mutta voin tietysti yrittää kysellä.

Saksan piraateilla tuntuu olevan vähän mitään englanniksi, mutta sitä voi varmaan kysellä suoraan heiltä. Toinen vaihtoehto on liittyä Pirate Parties Internationalin foorumille tai irkkikanavalle, sillä veikkaan Saksan olevan siellä tällä hetkellä kuuma puheenaihe. Täältä löytyy parempia ohjeistuksia: http://www.pp-international.net

Toimituksen poiminnat