*

Tiina Malinen Kohti vapaiden yksilöiden yhteisöllisyyttä

Tampereen tietotekniikkamokat, osa 3: Microsoft-lisenssit

  • Tampereen toukokuussa käyttöön otettu uusi ilme on harvinaisen osuva. Ja ei, tämä ei ole pilaa.
    Tampereen toukokuussa käyttöön otettu uusi ilme on harvinaisen osuva. Ja ei, tämä ei ole pilaa.

Tässä sarjassa nostan esiin joitain Tampereella sattuneita tietotekniikkamokia. Tarkoituksena ei ole erityisesti kuitenkaan jumiutua näihin yksittäistapauksiin, vaan käyttää niitä esimerkkeinä miettiäkseni perustavamman tason ongelmia, joiden takia nämäkin ongelmat ovat ylipäätään olleet mahdollisia. Pääajatukseni on, että asiantuntevalla hoidolla tietotekniikasta olisi mahdollista säästää paljon rahaa, jolle löytyisi tarpeellisempaa käyttöä muualla. Kolmannessa osassa aiheena ovat kaupungin yhdysvaltalaiselle tietotekniikkayritykselle Microsoftille maksamat tuet.

Mitä tapahtui?

Kaupunginvaltuusto käsitteli viime elokuussa kaksi tärkeää valtuustoaloitetta. Vasemmistoliitto ehdotti jo joulukuussa 2010, että kouluissa otettaisiin käyttöön vapaita ohjelmistoja ja Linux-terminaaleja, joiden luonnollisimmat käyttökohteet ovat juuri koulut ja kirjastot. Vihreät puolestaan ehdotti maaliskuussa 2011, että henkilöstön käytössä oleville työasemille asennettaisiin toimisto-ohjelmistoksi OpenOffice tai LibreOffice ja että kaupunki käynnistäisi selvityksen vapaiden ja avointen lähdekoodin ohjelmien hyödyntämiseksi.

Aloitteissa olisi siis haluttu korvata Microsoftin ohjelmistoja käytännössä muuten identtisillä mutta ilmaisilla ohjelmilla virastoissa ja kouluissa. Kaupungilla on käytössä 5 000 työasemaa ja 2 700 koulujen tietokonetta. Kaupunginvaltuusto kuitenkin hylkäsi molemmat ehdotukset. Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala kuittasi aloitteet toteamalla, että kouluissa on jo nettiselaimena Firefox ja virastoissakin sellaisen saa ehkä kohtapuolin käyttöön, jos erikseen haluaa.

Miksi tämä on moka?

Asia kuulostaa jokseenkin samalta, kuin valtuustolle olisi ehdotettu, että se polttaisi seteleiden sijaan mieluummin puita takassa, ja valtuusto olisi tokaissut: "Emme me nyt viitsi. Setelit lämmittävät paremmin." Tampereen Microsoftille maksamien lisenssimaksujen suuruutta ei näytä löytyvän mistään, mutta vertailun vuoksi esimerkiksi 7 000 asukkaan Harjavallan kaupungissa summa on 25 000 euroa vuodessa ja Turussa noin miljoonan luokkaa. Lappeenrannan koulutoimessa on laskettu, että Windows-työasemat maksavat hieman alle 400 euroa työasemaa kohti vuodessa, kun Linux-asemilla vastaava summa olisi 140 euroa. Halutessa ylläpito voidaan toteuttaa hyvinkin kevyellä työmäärällä, eikä erillinen koulutus vaikuttaisi välttämättömältä. Helsingin kaupunki on toisaalta maksanut laskelmasta, jonka mukaan avoimen lähdekoodin ohjelmat tulisivat kalliimmiksi, mutta perusteita ei ole annettu julkisuuteen ja itse raportti on julistettu liikesalaisuudeksi.

Halpuuden lisäksi avoimista ohjelmista on lukuisia muitakin etuja, kuten mahdollisuus kehittää ohjelmistoja omiin tarpeisiin ja varmuus siitä, ettei ohjelmisto tee koneella muuta kuin sen on luvattu tekevän. Koulujen osalta erityisesti kannattaa huomioida kritiikki siitä, miten jo valmiiksi heikolla tolalla oleva tietotekniikkaopetus valmentaa ainoastaan yhden yrityksen tuotteiden käyttöä. Windowsia taas ei ole alun perin tarkoitettu verkkokäyttöön, minkä takia se vaatii erillisiä tietoturvaohjelmistoja ja tuhoontuomittuja ohjeistuksia tietoturvan pitämiseksi edes jollain tasolla, mikä ei liene helppoa, jos käytetään tietoturva-aukoistaan kuuluisaa Internet Explorer -selainta. Tulevien Windows-versioiden on nähty aiheuttavan vielä perustavampia ongelmia tietoturvalle.

Miten moka voitaisiin välttää tulevaisuudessa?

  • Avoimia ja vapaita ohjelmistoja kannattaa suosia siellä missä voidaan. Erikoisaloille ei välttämättä aina ole saatavilla järkevästi toimivia avoimia ohjelmia, mutta tekstinkäsittelyyn ja netinkäyttöön avoimet ratkaisut ovat lähes aina käytännöllisimpiä. Jos kaupunki itse teettää ohjelmistoja, avoimuus on helppo lisätä vaatimuslistalle.
  • Päätöksiä ei pitäisi tehdä ideologisin perustein. Vaikka ei tykkäisi jostain puolueesta tai olisi henkilökohtaisesti mieltynyt johonkin ohjelmistoon, veronmaksajien kannalta käytännölliset ehdotukset on syytä toteuttaa niiden esittäjästä riippumatta. Tässä tapauksessa ehdotuksen vaikutuksia on helppo arvioida tutustumalla muissa organisaatioissa saatuihin kokemuksiin. Esimerkiksi oikeusministeriö säästi 4,6 miljoonaa kiinteitä kuluja ja 850 000 vuotuisissa ylläpitokuluissa Linuxiin siirtymisellä.

Kaiksesta huolimatta OpenOfficea on sittemmin alettu kaikessa hiljaisuudessa ottaa kokeiluun Microsoft Officen rinnalle. Tämä ei tietenkään vielä tuo säästöjä, mutta se on toivottavasti seuraava askel, kunhan painostusta jatketaan. (Päivitys: Iloitsin liian varhain. Uutisen jälkeen Oksala tokaisi mielipiteensä, että pelkästään mahdollisuus LibreOfficen käyttöön olisi kaupungin resurssien haaskausta. Vahvistin vielä tavalliselta virastorotalta, että moista luksusta ei ainakaan hänen yksikössään todellakaan ole.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän MikaVyrynen kuva
Mika Väyrynen

Hyvä ja asiallinen kirjoitus. Toivotaan, että maamme kaupungit ja tulevat uudet valtuustot ottavat tämänkin asian listalle, sinne kärkipäähän.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Tampereen Microsoftille maksamien lisenssimaksujen suuruutta ei näytä löytyvän mistään"

Kerro koneiden määrä noin 55 eurolla niin silloin ollaan todenäköisesti lähellä oikeaa summaa.

Mielestäni linux systeemin saa pelaaman halvemmallakin panostuksella kuin tuo 140 euroa/kone/vuosi.

Se vain että jokaiseen hommaan valitaan kuitenkin se työkalu joka on juuri siinä hommassa paras.

Jari Tuomoja

Mm...hieman värittynyt kirjoitus, mutta väritetään sitä nyt lisää.

Ensinnäkin tuo lisenssien hinta ei ole kovin absoluuttinen vaan riippuu monista tekijöistä ja myös välikäsistä. MS:n hinnoittelumalli on hieman monimutkainen ja esim. oppilaitoskäyttöön on ihan oma hinnoittelunsa perinteiseen FPP:n ja yrityshinnoittelun lisäksi (FPP = paketoitu tuote kaupassa=.

Otan joitakin esimerkkejä:

- yksittäinen Matti Meikäläinen voi hankkia esim. MS Office 2010 lisenssin joko 140-160 kertaostoksella FPP tuotteena kaupasta TAI esim. 20 eurolla kuukaudessa Office Professional Plus paketin (huomattavasti laajempi sisältö kuin Home & Student paketissa)

- oppilaitos voi hankkia oman lisensoinnin varassa Windows lisenssejä ja palvelintuotteita. Käsittääkseni hinnat ovat myös hieman sidonnaisia siihen kuka lisenssit välittää ja kuinka paljon otetaan välistä. Tämä on suoraan suhteessa siihen, että kuka voitelee parhaiten kaupungin hankinnoista päättäviä tietohallintojohtajia

- MS:llä on myös käytössä ns. Koulusopimus malli jossa oppilas saa kotiinsa asennettua VIRALLISIA ohjelmistoja koulun hankkimalla sopimuksella ILMAISEKSI. Etu joka on suhteellisen hieno ja ohjelmistolista on suhteellisen hienokin jopa.

Joskus kuulin myös huhuja noista hinnoista joissa Windows lisenssi maksoi jopa 5-10 €/kpl ja Office lisenssitkin oli joitakin euroja per kappale. Yrityksen maksavat lisensseistä kymmeniäkertoja enemmän vähintään (lieneekö koskaan alle 100€/lisenssi?).

OpenOfficen tulevaisuus on hieman auki. OoO kun siirtyi Oraclen Sunin hankinnan jälkiseurauksena ilmaiseksi Apachen haltuun kun Oracle lahjoitti sen pois. Se ei sopinut Oraclen kuvioihin kovaa rahaa tahkoavana yrityksenä. LibreOfficen rahoittajat kuten RedHat on myös rahaa tekevä yritys ja Googlella nyt on omat nettisoftansa. En oikein tiedä miten LibreOffice sattuu kummankaan yrityksen rahoitussuunnitelmiin sekä erityisesti tulevaisuudensuunnitelmiin. OoO ehkä elää Apachen sylissä todella pitkään, mutta miten ja millä tavalla, se lienee hyvä kysymys.

Mitä tulee ylläpitoon, niin Windowsin keskitetty ylläpito on suhteellisen helppoa sekä vaivatonta. Myöskin *nix järjestelmien ylläpito on todella helppoa. Erot lienevät enemmän integroinnissa muihin järjestelmiin ja Windowsin AD on hyvin tuettu. Linuxilla ainoa toimiva käytännön vaihtoehto on LDAP jonka kyllä saa pistettyä Windowsin AD:n kylkeen myös suhteellisen kivuttomasti, mutta ei taida julkisella puolella sellaisen tekijöitä olla. Julkisella puolella ei myöskään perus *nix ylläpito ole mikään itsestäänselvyys.

Se mikä estää *nix järjestelmien yleistymisen julkisella puolella, on se että ei ole kokemusta eikä osaamista. Komentoriviin tarttuminen on ison kynnyksen takana ja käytännössä jonkin sortin ohjelmointiosaaminen on lähes must esim. scriptien takia. Windowsissa kun lähes kaikki tehdään hiirtä näpyttämällä joka on monta kertaluokkaa helpompaa.

Itse pidän kaikesta huolimatta Windows järjestelmiä työasemakäytössä toistaiseksi vielä järkevänä valintana. Olen itse käyttänyt erilaisia *nix järjestelmiä jo 90-luvulta saakka ihan työksenikin tuotantokäytössä joten tiedän mihin vertailla. Minusta M$ vs Linux vs Apple on turhaa sillä lopputarkoitus sanelee. Kunnallisella puolella ei yksinkertaisesti vain ole osaamista sillä yleensä osaavat ammattilaiset lähtevä rahat perässä muualle töihin. Sen takia M$:n järjestelmät ovat puolusteltavissa ja ehkä se on myös niin, että kun ei ole osaamista, ei osata vaatia. Ja vaikka osattaisiin vaatia, niin ymmärretään että oma työpaikka on vaarassa kun ei osaa itse niitä enää sitten ylläpitää ja käyttää. Sehän on oman oksan sahaamista ja kuka sitä tekisi?

Mitä tulee Tampereen kaupungin ohjeisiin ja puheisiin tietoturvasta...noh...ammattilaiset työskentelevät jossain muualla kuin kunnallisella puolella ;=)

Käyttäjän AnttiKumpulainen kuva
Antti Kumpulainen

Tämä liippaa omaa toimenkuvaani sen verran läheltä, että on pakko kommentoida.
Olen työnjohtajana yrityksessä joka vastaa suurehkon kaupungin sivistystoimen ulkoistetusta ict-huollosta. (n. 10 000 oppilaspaikkaa)
Opetusmikroissa on käytössä
Ms-W7 n. 85%
Ms-XP n. 5%
Linux n. 7%
OSX n. 3%

Ainakin täällä lähtökohta on ollut se, että opettajalle pyritään järjestämään budjetin puitteissa parhaat ko. opetustehtävään saatavilla olevat välineet. (esim. musiikki ja kuvataideluokkiin on haluttu MAC:eja)

Kokemukseni mukaan MS:n tuotteiden käyttöön kouluympäristössä on kaksi teknistä pääsyytä:
1. Kalliiden oheislaitteiden ajurituki on todella usein vain MS-järjestelmiin (dokumenttikamerat ja älytaulut)
2. Kalliit erikoisaineiden opetusohjelmat on ostettu pitkällä tähtäimellä ja niiden lisenssit ovat MS-alustalle.

Muitakin syitä on, mutta ne ovat enemmänkin psykologisia, kuten esim. opettajien tottumukset ja varsinkin MS-officeen mieltyminen.
Perusylläpito on on sinänsä melko samanhintaista käyttöjärjestelmästä riippumatta.

Opetusohjelmien osalta tilanne muuttunee ajan myötä kun trendi näyttää niissäkin vievän web-pohjaisiin ratkaisuihin, mutta tällä hetkellä esim. kotikaupungissani on yli 30 erilaista windows pohjaista opetusohjelmaa joiden on opettajien vaatimuksesta toimittava.

Jari Tuomoja

"Muitakin syitä on, mutta ne ovat enemmänkin psykologisia, kuten esim. opettajien tottumukset ja varsinkin MS-officeen mieltyminen.
Perusylläpito on on sinänsä melko samanhintaista käyttöjärjestelmästä riippumatta."

Kyllä se on samanhintaista jos siihen käytetään kuitenkin lähes samassa suhteessa aikaa. Ihmisen tuntihinta ei sinänsä muutu. Tosin olen itse huomannut, että *nix järjestelmien ylläpito on suoraviivaisempaa sekä helpompaa ja huomattavasti nopeampaa kuin Wintoosien. Voisin siis sillä perusteella sanoa, että perusylläpito olisi loppujen lopuksi halvempaakin jopa.

Tosin olen itse enemmän palvelimien kanssa vain nykyisin tekemisissä ja työasemapuoli on jäänyt jo työnkuvankin takia pois kuvioista suurimmalti osin. Mutta kun niitäkin joudun välillä ylläpitämään, niin Wintoosalla on joitakin hyviä asioita kyllä kieltämättä verrattuna *nix maailmaan.

Jos määrällisesti pitää jotain sanoa kun sitä niin mainostettiin oppilaspaikkojen lukumääränä, niin meillä on sellaiset 3800 palvelinta tällä hetkellä ylläpidettävänä ja työasemia HUOMATTAVASTI vähemmän. Nuo ovat yhtiömme omia itse asiassa kaikki siis.

Tosiasia on se, että Wintoosassa työasemien ylläpito hoidetaan palvelimilta käsin eikä käytännössä yhtään mitään tehdä työaseman vieressä enää (tai sitten ei osata tehdä). Meilläkään ei ole kukaan palvelinhuoneessa kun kaikki palvelimet hallitaan etähallinnan kautta (esim. etähallintakortilla).

"Kokemukseni mukaan MS:n tuotteiden käyttöön kouluympäristössä on kaksi teknistä pääsyytä:"

Tuo kohta 1 on ihan käsittämätön. Mainitsepa jotain esimerkkejä laitteista mihin ei mukamas löytyisi tukea *nix maailmassa?

Tuo kohta 2 on silkkaa typeryyttä. Ei ole mitään järkeä tehdä 2-3 vuotta pidempiä sopimuksia ohjelmistoista sillä siinä mennään sen jälkeen toimittajaloukkuun ja rahastus on väistämätöntä. Lisäksi kehitys kulkee eteenpäin ja tilannetta pitäisi pystyä arvioimaan uudelleen koko ajan eikä pitäytyä siinä, että tehdään "kuin aina on ennenkin tehty 20 vuotta tätä ennen".

"Opetusohjelmien osalta tilanne muuttunee ajan myötä kun trendi näyttää niissäkin vievän web-pohjaisiin ratkaisuihin, mutta tällä hetkellä esim. kotikaupungissani on yli 30 erilaista windows pohjaista opetusohjelmaa joiden on opettajien vaatimuksesta toimittava."

Tämä johtuu pitkälti vain siitä, että opettajat ovat vanhanaikaisia eivätkä yksinkertaisesti osaa muuta. Se ei ole mikään "tekninen" tai edes hyväksyttävä syy sinänsä, ei vain haluta oppia ja opetella uutta. En minäkään haluaisi opetella uusia ohjelmia koko ajan sekä uusien versioiden käyttöä, mutta joka vuosi 95% ohjelmistoista uusiutuu uusiin versioihin ja on vain pysyttävä tahdissa mukana - miellyttää tai ei. Se on myös kilpailutekijä itse asiassa.

Käyttäjän AnttiKumpulainen kuva
Antti Kumpulainen

1. Minulla ei ole tästä pääsyä laiterekisteriin, mutta näitä on tullut vastaan.
Valtamerkit toimivat kyllä hyvin ja ongelma ei ole mitenkään ylipääsemätön, kunhan alustariippumattomuus otetaan hankinnassa huomioon.
Hankinnoissa on vain se ongelma, että rehtoreilla ei useinkaan tule mieleen selvittää alustariippumattomuutta, eikä ylipäätään muitakaan teknisiä yksityiskohtia hankintoja tehdessään. Tähän auttaisi se, jos hankintaorganisaatio speksaisi ja kilpailuttaisi tuotteet valmiiksi, kuten suurimmalla osalla tuotealueita tehdäänkin.

2. Ei opetusohjelmista tehdä yleensä mitään sopimuksia, vaan ne ostetaan tarpeen mukaan lisenssi/kone periaatteella ja niitä käytetään niin kauan kuin suinkin pystytään. 5-10 vuotta ei ole tavaton käyttöaika. Edelleen asennetaan uusiin koneisiin aikanaan Windows 2000:een ja joskus jopa Windows 98:iin ostettuja softia.
Esim. kieltenopetus ei vanhene kymmenessä vuodessa mihinkään, eikä tämän tyyppisiä tarpeita varten ole mitään järkeä ostaa uutta lisenssiä 2 vuoden välein.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Ehdottomasti tulevissa ohjelmistohankinnoissa pitää suosia avoimia ympäristöjä.
Vanhojen siteiden vuoksi kaikkia työasemia ja työasemaohjelmistopaketteja ei voi korvata nix-versiolla. Ja tähän tilanteeseen auttanee vain aika.

Parastahan olisi valtiotasoinen ohjelmistokehitys, joka olisi kuntien järjestelmien perusta. Tokihan tuokin voi ja pitääkin olla kilpailutettu.

Kuntatasolla on miljoonaluokalla MS-tasolle kelpaamattomia, muuten täysin toimivia tietokonelaitteistoja. Joita romutetaan joka päivä.
Niiden käyttöikää olisi helppo jatkaa käyttämällä niitä vain "tyhminä päätteinä", joiden sovellukset toimisivatkin kylätason palvelimen voimalla. Helppoa nix-maailmassa, jos osaa. (no minä en.)

Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitys pitää ehdottomasti saada avoimelle alustalle. Ja kansallisen terveydenhuoltoviraston tms. vastuulle, joka toimii palveluntarjoajana kaikkia kuntia kohtaan.
Ei tällainen hajaannus voi jatkua. Kuntatasolla kaikkien terveydenhuollon asiakkaiden tiedot ovat budjetin mukaisessa kunnossa, miten missäkin. Jos varmuuskopioita pitäisi palauttaa, ei hommasta aina selvitä.

On tyhmää keksiä tietoteknisiä pyöriä joka ainoassa kunnassa ainavaan uudelleen, kun keskitetty ja avoin järjestelmävaihtoehto suurimpaan osaan toimintoja löytyisi takuuvarmasti. Mutta puuttuu haluja. Ja puuttuu se valtakunnallinen avoimen koodin toimija.

Käyttäjän tiinamalinen kuva
Tiina Malinen

Kiitos asiantuntevista kommenteista! Mietin pitkään, onko sarjan tämä osa liian itsestäänselvä ja kannattaako sitä edes kirjoittaa, mutta tähän mennessä se on saanut selvästi eniten huomiota, ja pelkästään näiden kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että ehdottomasti kannatti.

Tosiaan, tuota miten siirtymää käytännössä voisi toteuttaa, on syytä harkita ihan huollla. Oletan teidänkin tietojenne perusteella, että järkevin tapa olisi jollain tavalla porrastettu ja luonnollista ohjelmistojen vaihtumista mukaileva.

Toimituksen poiminnat